Suomalaiset ovat tunnetusti olleet aina hiihtokansaa, ja sota-ajoilta lähtien sinivalkoisiin pukeutuneet miehemme ja naisemme ovat kahmineet mitaleja hiihdon arvokisoissa. Historian kuluessa on nähty niin upeita kolmoisvoittoja kuin suuria epäonnistumisiakin. Tässä artikkelissa kerrotaan tunnetuimmista suomalaisista hiihtotähdistä 1900-luvun puolivälistä aina nykypäivään saakka.

1950- ja 1960-luku

Vuoteen 1954 asti Suomen hiihtomenestys lepäsi käytännössä vain mieshiihtäjien harteilla, sillä ennen tuona vuonna järjestettyjä Falunin MM-kisoja naisilla ei ollut osallistumisoikeutta MM-kilpailuihin. 1950-hiihtosankareihin lukeutuu ehdottomasti legenda Veikko Hakulinen, joka toi Suomelle roppakaupalla mitaleja. Oslon olympialaisissa vuonna 1952 hän nappasi kultaisen mitalin kuninkuusmatkalla eli 50 kilometrillä, Falunissa vuonna 1954 kulta- ja hopeamitaleita kertyi kaksi kumpaakin. Hakulinen kilpaili vielä vuoden 1960 olympialaisissa, mutta siirtyi sen jälkeen ampumahiihdon pariin.

Naisten puolella 1950-luvun kuningatar oli ehdottomasti Siiri “Äitee” Rantanen, joka nappasi ensimmäisen arvokisamitalinsa vuoden 1952 olympilaisissa ja siitä eteenpäin lähes jokaisissa arvokisoissa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Vuoden 1962 olympialaisten jälkeen hän jatkoi urheilua kansallisella tasolla ja vielä vuosikymmeniä myöhemmin harrastuspohjalta.

Seuraavan vuosikymmenen sankari mieshiihdon puolella oli Eero Mäntyranta, joka voitti arvokioissa peräti kolme kertaa peräkkäin 30 kilometrin hiihdon. Menestystä tuli rutkasti erityisesti Innsbruckin vuoden 1964 ja Grenoblen vuoden 1968 olympialaisista. Mäntyranta jatkoi uraansa vielä tovin seuraavalla vuosikymmenellä, mutta menestystä ei tullut ja hän jäi kiinni amfetamiinin käytöstä.

1970-luvulta uudelle vuosituhannelle

1970-luvulla nousivat suomalaiset naiset jälleen menestyksen kulmakiviksi. Vuosikymmenen hiihtomaailman sankarittariin kuuluvat ehdottomasti ainakin Helena Takalo ja Hilkka Riihivuori sekä vuosikymmenen lopulla Marja-Liisa Hämäläinen, joka jatkoi uraansa vielä vuosikymmeniä eteenpäin. Hämäläinen niitti menestystä myöhemmin Kirvesniemi-sukunimellään, jonka hän sai naituaan toisen tunnetun suomalaishiihtäjän, Harri Kirvesniemen.

1980-luvun hiihtäjälegendojen joukkoon kuuluu myös Kurikan jättinäkin tunnettu Juha Mieto, joka urheilu-uransa jälkeen on työskennellyt esimerkiksi kansanedustajana. Myös toinen vuosikymmenen hiihtäjätähti, Marjo Matikainen, on toiminut hiihtouransa jälkeen menestyksekkäästi politiikassa. Matikainen muistetaan erityisesti Lahden MM-kisojen “Havuja, perkele!” -huudostaan. Naishiihtäjistä myös Pirkko Määttä nousi huipulle tuolloin, joskaan hän ei koskaan saavuttanut henkilökohtaisissa kilpailuissa erityistä menestystä.

1990-luvulla suomalaisten arvokisamenestys hiihtolajeissa alkoi hiipua eikä mitaleitakaan enää ropissut koriin samalla tavalla kuin edellisellä vuosikymmenellä. Vuosikymmenen lopulla koko maailman tietoisuuteen nousi kuitenkin uusi tähti, Mikä Myllylä, joka voitti Ramsaun MM-kisoissa vuonna 1999 peräti kolme henkilökohtaista kultaa ja yhden hopean. Mitaleja oli kertynyt palkintokaappiin jo vuosien 1994 ja 1998 olympialaisista.

Myllylän ura päättyi surullisella tavalla Lahden MM-kisoissa 2001, kun hän jäi monen muun suomalaishiihtäjän tavoin kiinni dopingista. Doping-sotkussa maineensa tahrasivat huippuhiihtäjistä myös Jari Isometsä, Harri Kirvesniemi, Milla Jauho ja Virpi Kuitunen. Erityisen surullinen dopingkäry oli Harri Kirvesniemellä, jonka yli 20 vuotta kestänyt menestyksekäs hiihtoura päättyi näin surullisella tavalla. Kiinni jääneistä urheilijoista Virpi Kuitunen palasi vielä huipulle kärsittyään rangaistuksen, ja hän voittikin useita arvokisamitaleja vuosituhannen ensimmäisellä vuosikymmenellä.

Toinen 2000-luvun suurista naishiihdon sankareista on Aino-Kaisa Saarinen, jonka arvokisamitaleista merkittävä osa on kertynyt sprinttihiihdoista ja viesteistä. Miesten puolella menestystä on niittänyt Iivo Niskanen, joka voitti Sotsin olympialaisissa vuonna 2014 kultaa parisprintinssä yhdessä Sami Jauhojärven kanssa. Myös Niskasen sisko, Kerttu, on huipputason hiihtäjä, joka on saavuttanut mitaleita tällä vuosikymmenellä järjestetyissä arvokisoissa.

Tulevaisuuden tähdet

Suomessa panostetaan verrattain paljon lasten ja nuorten liikuntaan. Maastamme löytyy asiantuntevaa valmennusta ja hyvät olosuhteet uusien olympiavoittajien ja maailmanmestareiden kehittymiselle. Vaikka suomalainen hiihtourheilu kokikin aikamoisen kolauksen 2000-luvun alun dopingskandaalin jälkeen, nyt on jälleen aika nostaa lajin profiilia ja kannustaa suomalaiset huippumenestykseen helmikuun 2018 olympialaisissa.