Nimensä mukaisesti ampujahiihto on urheilulaji, jossa yhdistyvät ammunta ja hiihto. Laji on lähtöisin Ruotsista, ja sen perinteet juontavat juurensa metsästystaidoista. Ampumahiihto ei ehkä ole maailmanlaajuisesti yhtä suosittu laji kuin maastohiihto, mutta suomessa laji on saavuttanut vankan aseman ja toisaalta suomalaiset ovat vuosien saatossa niittäneet lajissa paljon menestystä kansainvälisillä kilpakentillä. Tässä artikkelissa kerromme ampumahiihdosta urheilulajina, sen eri muodoista sekä arvokisoista ja siitä, mitä kilpailuissa menestyminen kilpailijoilta edellyttää.

Ampumahiihdon kilpailumuodot

Ampumahiihdossa hiihtotekniikkana on käytännössä aina vapaa hiihtotyyli eli luistelu. Aikuiset kilpailevat normaalimatkoilla, joka miehillä on 20 kilometriä ja naisilla 15 kilometriä, sekä pikamatkoilla, joiden pituudet ovat 10 ja 7,5 kilometriä. Normaalikilpailuun kuuluu yhteensä neljä ammuntaa ja pikamatkaan kaksi. Yleensä puolet ammunnoista on pystyammuntoja, joissa ammunta suoritetaan seisten, ja puolet makuuammuntoja, joissa ammutaan vatsallaan maaten.

Kahden mainitun kilpailumuodon lisäksi on käytössä myös takaa-ajokilpailu, jossa kilpailijat starttaavat pikamatkan tulosten perusteella siten, että pikamatkan nopein lähteen ensimmäisenä ja muut hänen perässään. Takaa-ajokilpailun pituus on miehillä 12,5 kilometriä ja naisilla 10 kilometriä. Normaalikilpailussa jokaisesta ohilaukauksesta lisätään hiihtoaikaan yksi sakkominuutti, mutta pikamatkoilla ja takaa-ajossa kilpailijat kiertävät 150 metrin pituisen sakkoringin jokaista ohilaukausta kohti. Nopea hiihtäjä voi siis menestyä näissä lajeissa, vaikka osumatarkkuus ei olisikaan huippujen luokkaa.

Ampuhiihtokilpailuja järjestetään sekä perinteisellä väliaikalähdöillä että yhteislähtökilpailuina, joissa kaikki hiihtäjät lähtevät ladulle samaan aikaan. Kuten monissa muissakin lajeissa, myös ampumahiihdossa kilpaillaan myös viestinä, joka voi olla myös sekamuotoinen.

Ammuntasuoritukset

Ammuntapaikkoja on tasaisesti tietyn matkan hiihtämisen jälkeen. Hiihtolenkin jälkeen urheilun syke voi olla jopa 170, joten hengityksen tasaamisella on keskeinen rooli ammuntasuorituksen onnistumisessa. Tämän vuoksi onkin tavallista, että urheilija hidastaa vauhtia jo hieman ennen ammuntapaikalle saapumista, jotta hiihdosta palautuminen ammuntasuoritusta vastaen olisi nopeampaa.

Ammuntapaikalla kilpailijan tehtävänä on osua yhteensä viiteen ammuntatauluun radallaan. Jos hän ei osu, ohilaukauksista seuraa yleensä sakkoa joko ajassa tai matkassa mitattuna. Ajassa mitattava sakko on yleensä minuutin kutakin ohilaukausta kohti, ja matkassa mitattuna kierrettävä sakkokierros on 150 metriä. Nopeat hiihtäjät hyötyvät siis ennen kaikkea jälkimmäisestä vaihtoehdosta, sillä 150 metrin kiertämiseen heiltä ei kovin paljoa aikaa kulu. Myös ammunnan nopeus on lajissa tärkeää, sillä jokainen ammuntapaikalla käytetty sekunti on pois hiihtoladulta. Nopeimmat ampujat selviytyvät makuuammusta noin puolessa minuutissa, mutta pystyammuntaan käytettävä aika on yleensä hieman pidempi.

Ampumahiihdon tärkeimmät kilpailut

Ampumahiihto on olympialaji, joten tämän vuoden tärkein kilpailutapahtuma on ehdottomasti Etelä-Korean Pyeongchangissa helmikuussa käytävät talviolympialaiset. Myös ampumahiihtäjät kamppailevat vuosittain maailmancupin osakilpailuissa ja mittelöivät kokonaiskilpailun voitoista. Samoin lajissa järjestetään maailmanmestaruuskilpailuja. Vaikka voisi kuvitella, että ampumapaikat olisi helppo lisätä tavallisille maastohiihtoreiteille, maastohiihto- ja ampumahiihtokilpailuja ei yleensä järjestetä samoissa paikoissa samaan aikaan.

Ampujahiihtäjän harjoittelu

Ampumahiihdossa yhdistyvät kaksi melko vaativaa lajia: ammunta ja maastohiihto. Tämän vuoksi myös harjoittelussa on otettava huomioon nämä kaksi erilaista lajia. Ampumistarkkuutta tulee harjoitella myös hiihdon yhteydessä, sillä hengityksen tasaamisella on keskeinen rooli ampumisen onnistumisella. Jos jalat ovat hapoilla pystyammuntapaikalla, voi vakaan asennon löytäminen on vaikeaa ja osumatarkkuus kärsii.

Hiihtoa ampumahiihtäjät harjoittelevat kuten maastohiihtäjätkin: harjoittelu koostuu tekniikasta sekä peruskestävyyden ja vauhtikestävyyden harjoitteista. Hiihdossa tarvitaan myös voimaa, erityisesti ylävartaloon, joten myös voimaharjoittelulla on keskeinen rooli lajiharjoittelussa. Vaikka laji on yhdistelmä ammuntaa ja hiihtoa, on hiihdolla silti yleensä suurempi merkitys ammunnalla menestyksen kannalta. Nopea hiihtäjä voi menestyä lajissa, vaikka hän olisikin ammuntataidoiltaan keskinkertainen. Toisaalta huippuampujakaan ei saavuta lajissa suurta menestystä ilman hyvää hiihtotaitoa.